Toista viikkoa olen verkkojen äärellä. Verkot ovat viehättäneet minnuu lapsuudesta asti. Niissä on jotain kiehtovaa. Ne ovat hyödyllisiä. Välillä selviä ja helppoja käsitellä. Välillä solmussa niin pahasti, ettei selvää meinaa tulla millään. Verkot ovat myös vaarallisia. Niihin jos takertuu, voi käydä huonosti, hyvin huonosti. Joskus verkko saattaa pelastaa. Lapsena vain en keksinyt milloin.
Osa opetuslapsista oli kalastajia, heille verkot olivat tuttu juttu. Osattiin itse tehdä verkko. Osattiin mennä veneellä järvelle ja osattiin heittää verkot veteen. Osattiin ehkä myös odottaa. Tuleeko tänään saalista vai ei. Jos tulee, niin miten suuri ja millaisia kaloja. Hyviä ruokakaloja, roskakaloja, arvokkaita kaloja. Ja vaikkei kaloja tänään tulisi, huomenna on uusi päivä. Heitetään silloin verkot uudestaan veteen.
Tämän päivän verkot ovat erilaisia. Toki isäni kanssa käyn kalaverkoilla kesäisin, mutta tutummaksi miulle on tullut tämä sosiaalinen verkko. Nettiverkko. Myös nettiverkkoon voisi kirjoittaa saman tekstin mitä alussa kirjoitin. Nettiverkko on kiehtova, hyödyllinen, välillä selkeä ja välillä ihan solmussa. Nettiverkko on vaarallinen, mutta se voi myös pelastaa.
Eräällä kurssilla pohdimme muutaman päivän ajan hartautta. Mitä se on, millainen se on, miten kukin sen kokee. Mikä tekee hartaudesta hartauden? Pyhän, evankeliumin, hengellisen. Onko hartaus hartaus vain kirkossa tai seurakuntatalolla pidettynä? Menettääkö hartaus jotain jos se onkin erilainen. Iloisempi, luovempi, liikkuvampi. Onko hartaus silloin vähemmän harras tai pyhä?
Samaa pohdin nyt. Voiko hartaus olla verkossa? Kaiken muun tiedon seassa. Hukkuuko hartauteni kaiken alle? Onko hartaus vähemmän pyhä, jos se on kaiken hyvän ja pahan keskellä?
Miusta voi. Miusta hartaus on sitä pyhempi mitä rohkeammin olemme elämän keskellä. Tuomassa toivoa ja lohdutusta. Kertomassa Jeesuksesta, armosta, mahdollisuudesta saada väärät tekomme anteeksi . Mahdollisuudesta aloittaa alusta.
Mahdollisuudesta maistella Herran hyvyyttä.
Alun Raamatun teksti on Mobiilikirkon päivän teksti. Lopun rukous löytyi Kappelista. Siitä tykkäsin erityisesti. Kappelia on muutoinkin tullut käytettyä, tuo Mobiilikirkko oli vieras miulle. Mut aattelin sen kyllä puhelimeen ladata.
VastaaPoistaTämä on erilainen hartaus kuin aiempi kuvahartautesi. Tässä on enemmän pohdintaa ja puolesta puhumista. Oma tekstisi, raamatun kohta ja maitolasi-kuva toimivat mielenkiintoisena kokonaisuutena ja vedit vielä lopussa sen hyvin yhteen.
VastaaPoistaSinulla on hartauden taito hyppysissäsi.
Itse aiheeseen täytyy sanoa sen verran, että olen juuri kirjoittamassa artikkelia sosiaalisesta mediasta ja pyhästä tilasta. Juuri tuosta samanlaisesta pohdinnasta, voiko verkossa olla pyhää ja jos voi olla millaista se on. Artikkeli tulee 4/2014 Pikkuväkeen. Haastattelen siihen Markus Kartanoa Helsingin seurakuntayhtymästä. Hän on juuri Mobiilikirkon takana.
Kiitos Ida-Maria. Mie oon pikkuhiljaa rohkaistunut hartauksien pitämisessä ja saanut jotenkin luottamusta itseeni. Alussa, siis silloin kun aloitin seurakunnalla työt, pelkäsin ihan pitää hartauksia. Nyt niistä jopa tykkään. Puheet on asia erikseen, niitä pelkään vieläkin ;)
PoistaTämän hartauden tekstin pohjalta pidin tänä aamuna yläkoulun aamunavauksen. Loppuun soitin Jaakko Löytyn Pekka oli kalamies -biisin.
Toteutit juuri sitä ajatusta, josta jossain jo puhuttiin...että kaikkea ei tarvitse alusta asti itse keksiä joka hetkeen uudelleen. Voi ottaa eri tilanteissa käyttöön juuri vaikka oman tekemän hartauden, muokata ja lisätä sitä tarpeen tullen.
PoistaIda-Maria, onko sinun mahdollista jakaa meille sitten tuo Pikkuväen haastattelu -ettei lipsahda ohi? Olisin halukas kuulemaan Markus Kartanon ajatuksia.
Tykkään tämän visuaalisuudesta. Yhtä pikkujuttua jäin miettimään: onko tuo kuvissa käytetty fontti vähän kimurantti, vaikea lukea? Minähän olen sellainen yhdistelmä liki- ja ikänäköä, että kiemurakirjaimet tuottavat haittaa...
VastaaPoistaKaarina, et ole ensimmäinen joka miulle asiasta sanoo. Mie tahdon sortua siihen, että käytän fontteja jotka ei ole selkeimpiä. Nämä tavalliset vaan tuntuvat niin tylsille. Mutta totta, ne ovat helpompia lukea.
PoistaSamaa mieltä siitä, että meidän pitäisi olla rohkeammin elämän keskellä, juuri siellä, missä ihmisetkin ovat.
VastaaPoista=D
PoistaKappelista löytyikin paljon materiaalia, se oli minulle uusi paikka. Talouspuolen työntekijä ei juuri usein noihin sivuihin eksy - mutta hyvä tieto- ja aineistolähde.
VastaaPoistaToivottavasti löydät sinne tien toisenkin kerran =) Tämä on ollut senkin takia hyvä kurssi, et noita uusia löytöjä tekee, eikö vain?
Poista